Fibonaccin lukujono määritellään rekursiivisesti seuraavasti:

F(n)=   \begin{cases}     0             & \mbox{, kun } n = 0 \\     1             & \mbox{, kun } n = 1 \\     F(n-1)+F(n-2) & \mbox{, kun } n > 1 \\    \end{cases}

Toisin sanoen Fibonaccin lukujonon ajatuksena on laskea yhteen kaksi edellistä lukua, ja näin saada seuraavan luvun arvo. Fibonaccin lukujonon ensimmäiset kymmenen lukua järjestyksessä ovat 0, 1, 1, 2, 3, 5, 8, 13, 21, 34, 55. Joskus on myös tapana määritellä Fibonaccin lukujonon alkavan ykkösestä eikä nollasta.

Jaahas, johan tämä olikin aika mukavaa. Nyt kuulin sitten ihan sivumennen, että maanantaina mennään johonkin TOKOon ja keskiviikkona alkaa ihan aikuisten oikeesti koulutus. ToKo kuulostaa jo vähän pelottavalta. Sit siellä on muita pastoreita, jotka on ainakin vanhempii ja viksumpii kuin mä. Huhhuh - onneksi en ole viime aikoina pullistellut muille kuin sille yhdelle Majsanille, joka on tullut Virosta eikä ymmärrä mun british-finnish -ärinääni.

Toi Viponakki, josta alussa on lyhyt Wikipediasta wipattu maininta, on varmaan ollut hauska veijari! Se sai mammaran tänään tekeen ihan sekopäitä juttuja tatinsiivujen kanssa. En viitti edes kertoo kaikkee, mutta se yritti epätoivosesti tehdä pyramiinoja, ympyröitä tai ihan mitä vaan tehdääkseen viponatsit. Ei onnistunut, mutta sienikuivuriin meni ihan nättejä asetelmia. Mamma vaan huokasi ja tunnisti taas kerran oman rajallisuutensa.

Tässä on nää tattitsit kuivuriin menossa:

1884286.jpg1884301.jpg

Nyt tämäkin ponnistelu on jo päätynyt lasipurkkiin tullakseen talvella syödyksi. Raadollista on tää ihmisten touhu.  Sen olis muuten pitänyt tehdä niitä pyramiinoja, muttei se tietty tajunnut.