Meitsin Stadin tätskä ei ookkaan tätskä . Juku, vaiks oon jo näin vanha, niin tein ihan alkeellisen mokan   ! En oo ikänä käyttänyt hymiöitä, mut nyt taidan tehdä sen, kun oon näin torvi (bang) Meinasin ensin viikonloppuna nimittäin, että jos se täts.. eiku moster siellä Stadissa olis mun Nonna, kun se on melkein puoliksi ja henkisesti ainaskin italialainen, mutta kun mamsku on sen syrra eikä niil oo paljon ikäeroo, niin näin kävi! Sortsi, tät... eiku moster! Alla siis korjattu juttu. Kun ens kerralla mennään taas junalla Stadiin, niin siellä annan ainaskin sata erikoissuukkoa mosterille.

Meitsillä on yks mosteri, joka on vain harvoin saanut nauttia erikoisseurastani, koska se asuu Stadissa. Siksipä me pakkasimme mamman kanssa tavaramme ja lähdimme tervehtimään tätä mosterii sinne Heslinkiin. Ekaks ajettiin yhdelle asemalle Turussa eikä mua pelottanut kyllä yhtään, vaikka mentiin jyrkkiä rappuja sinne junaan. Se juna oli pitkä ja piti kamalaa ääntä. Hupsista, me hypättiin semmoseen lemmikkivaunuun. Ja sitten tapahtui hassu juttu, mun peilikuvani hypppäsi kans - hupsista - siihen samaan vaunuun, koska sekin oli lemmikki. Siinä ei liiemmin aikailtu, kun me lemmikit aloitimme leikin. Tässä siis kaksi Parsonrusselia matkustaa rauhallisesti kohti pääkaupunkia.

1946224.jpg

Se matka meni tosi nopeesti ja kun juna pysähtyi Karjaalle, me haukuttiin sen Nekku-tytön kanssa, että vauhtia, vauhtia, vauh-vauh, ei tänne oo tultu seisoskelemaan. Tää Nekku oli aika vauhdikas mimmi, se tuntui olevan joka paikassa yht'aikaa. Kerran mä suutuin sille vähän, kun se suukotteli mun emäntää ja sehän ei vaan käy.

1946237.jpg

Helsingissä me möllöiltiin heti kättelyssä, kun sen mosterin piti tavata meidät kellon alla ja siellä oli ainaski tuhat kelloo ja tietty me oltiin eri kellojen alla. Sitten me kumminkin käveltiin sinne Rööperiin ja matkalla yks stadin kundi yritti vähän iskee mua - se tais olla Fredalla -  mutta meillä oli vähän liikaa ikäeroo ja sitäpaitsi siltä valu kuolaa, minkä tietty toisaalta voi ymmärtääkin. Lisäks se puhu ruotsii, niin et olis ollu vähän vaikeeta ruveta styylaan. Sitten oltiin kylässä ja käytiin koirapuistossakin. Siellä sattu tosi nolosti, kun pelkäsin yhtä vierasta bulldogia aika paljon ja sitten ilmenikin, että se oli puusta veistetty niinku koriste.

Kotimatkalle päästiin hienosti, junailussa mulla on jo tietty rutiini, joten se meni ihan hyvin. Illemmalla totesin vain, että stadis on hienoo, mutta kyllä se väsyttääkin. Tässä mä oon kotimatkalla ja funtsin kaikkii matkustamisii.

1946250.jpg