Sain tänään eleganttia iltapäiväkahviseuraa, vaikken ole vielä missään ilmoitellutkaan. Mitenkähän kävisi, jos paikallislehdessä olisi vielä mun ilmoituskin "viehätt., aik. narttu hak. i.p.-kahviseur. miel. vap. uroks."? Varmaan aikas tunku olisi portilla.
Mun seurakseni tuli siis Nemo Kaanaalta. Pikkasen se pullisteli; tässä kuvassa se edustaa kaanaalaista mieskomeutta ja näköjään oikein mielellään:
Hyvä, että mahtu kuvaan , kun niiiin venytteli itsensä kuonoineen ojennukseen!.
Leikittiin aikamme ja vahdittiin, kun meiän mamit söi sitä sun tätä ja joivat kaffeta eivätkä antaneet meille mitään. "Alas" sanoivat, kun me ihan oikeutetusti tungettiin samaan pöytään. Ne ei yhtään funtsi, että me voidaan saada raumoja tommosesta yrmimisestä! Nuaret koirat - Neppari ei oo vielä vuottakaan. Aika tasan kuukauden päästä täyttää sitten vuoden.
Sitten minuun iski semmoinen raukeus, että ajattelin heittäytyä selälleni kevätaurinkoon. Nemo tais ymmärtää sen jutun joteski ihan just niinku se oli tarkoitettuki. Oon vaan niin ujo (!), etten kehtaa suoraan ehdotella mitään intiimii. Ainakaan noin nuoril jannuil.
Kyllä tääkin on taas vähän niinku jostain vanhasta Suomi-Filmistä! Käännän tossa vähän päätäni pois ikäänkuin torjuen...
Kommentit