Hohhoijaa, oli pikkusen rankka viikko, mutta nyt se on pulkassa ja edessä on viikonloppu. Alkuviikon  taivas itki, mua itketti ja mammaa kans, kun se lähti sinne Töihin. Eikä se papparakaan paljon naureskellut. Onneks mulla on semmonen lohtulelu, jonka nimi on Kongi. Siihen tungetaan herkkuja; miellään jauhista, juustoa, vähän nakkia ja sitten lopuksi taas juustoa. Se juusto sinetöi sen jutun niinku kiinni ja aamuisin yksin jäätyäni hyppään ensin ikkunaan katsomaan mamman lähdön ja aiheuttaan sille kauhean olon ja sitten alan paiskoa sitä Kongia ympäriinsä niin, että ne herkut alkaa irrota sieltä sisältä. Ensin se pitää tietty tutkia; täyte, sen kuiva-ainepitoisuus, viskositeetti, tiheys ja eri kerrostumat. Tässä mä tutkin:

1881750.jpg

Kun mulle aamuisin sanotaan "hae Kongi!", niin mä ryntäilen ihan päättömänä pitkin kämppää ja haen sitä. Aina se kuitenkin löytyy ja sitten mä saan viedä sen mammalle keittiöön. Se kehuu sitten korkealla äänellä "hyvä, hienosti!". Miksköhän muuten sen ääni lipsuu ihan falsettiin aina, kun teen jotain sen mielestä oikein?

Juoksemisen kanssa on ollut vähän hintsuu, mutta eilen sentään päästiin metsään. Sieltä löyty taas niitä tattitseja ja keltasia. Mamsku oli kyykyssä ja hiero melkein mun nenuun yhtä semmoista keltaista ja käski etsiä. Hämmennyin ihan kamalasti enkä tiennyt, mitä olisin tehnyt. Pistin paremman puutteessa etutassut mamman syliin ja aloin syväpuhdistaa sen korvia. Pitäähän sekin homma aina silloin tällöin hoitaa, mutta nyt mammara sai ihan hirveen naurukohtauksen ja sano, että "kantarelleja, ei korvasieniä". Se melkein putos pepulleen siihen sammalikkoon, niin kauheesti sitä nauratti. Tyhmä. Ja ajatuskin jostain korvasienestä on naurettava. Korvahan on tämmönen eikä siis yhtään sienen näköinen (vai onk jotain luppakorvasieniä muka olemassa?):

1881712.jpg

Jotenkin sitä vaan meikäläinenkin tottuu työssäkäyntiin. Muiden siis. Tänään ei ollut enää yhtä paha ja heräsin iltapäivällä vasta, kun avain kääntyi ovilukossa. Auto oli päässyt pihaan asti ilman, että heräsin. No, nyt olen pirtee pimu ja voin vähän kiusia ihmisiäni.