Mulla on ärsykkeet kontrollissa; mamista en menis niinkään takuuseen! Jos esim. on tarjolla ruokaa eli ärsykettä, mä meen heti syömään sen. Lookista, sanois joku. Mami taas voi jättää safkat väliin (tosin harvoin) ja lähtee johonkin häiriköimään. Siis tänään oli tosi jänskää, kun me mentiin yhteen paikkaan, missä kuulemma oli häiröitä. No, minnekäs meitsi paremmin sopii kuin kaltaistensa joukkoon! Siellä olikin vaiks mitä, rekkuja, motoristeja, mopilisteja, futisjoukkueita, tivoli, autoja, fillaristeja eli siis melkein ihan mitä vaan!

Parasta siinä häirikköpaikassa oli kummiskin Isa, jota en ollu nähnyt yli pualeen vuateen. Mami on siis kauhee, tämmönen erottelu  opettajastani ei enää koskaan tule kysymykseenkään.  Tämän saa ihan vapaasti yleistää.

Mä siis hallitsen tän terminolookian jo aika hyvin ja voin kertoo, että latenssiaika ei ookaan vain sitä, että pienet jannut johonki aikaan ei tykkää pienistä tytöistä yhtään, vaan likat on ihan yäk. Se tarkottaakin myös sitä, että jos Isa on lähellä ja sillä on makkaranpaloja handussa, mami on vähän kauempana, mutta silläkin on sitä samaa makkaraa tyrkyllä, niin mä funtsin ensin pää kallellani, kumpaan suuntaan lähtis ja päätän sitten hakee mamilta sen HK:n bleu'n (äännä okoon plöön - huom! - tää on yleissivistystä), vaikka joudun vielä pidemmän matkan lisäksi sivulle-istu-maahan ja ties mihin tottelevaisuusrumpaan. Latenssiharjotus on siis vähän tämmöstä Leyser -tason kamaa, joka pitäis kieltää lailla. Pitäsköhän ihan ilmotella sinne Kurrapolulle?

No nyt mä oon sitten ihan poikki - mahtaaks musta tulla edes latentisti ärsyttävää yleistä koiraa huamiseks. Ei taida tulla ja se vähän riepoo.