Mä sen jo arvasin, ettei sen eilisen sienenlöytöreissun jälkeen tässä huushollissa saa pahaa rauhaa! Pikkuveikka ei arvannut mitään, kun se ei tajuukaan vielä mitään. Nälkäjänne sillä on kyllä hyvin kehittynyt. Ja ruuansulatus.

No, siinä kävi niin, että mami pinkasi ylös klo 5:25 ja alko keittään teevettä ja raahas Waldon pihalle. Minne sitten itsekin menin. Ei saatu lainkaan aamiaista, mikä oli erikoisepistä. Sinne vaan, autoon ja menoks. Sen verran se mami tiesi, että sen kamalan ukkosen jälkeen metässä on märkää, ettei ottanut sitä isompaa kameraa mukaan, ettei se vahingossa kastu enemmän kuin mitä se tähänkään asti on saanut osakseen. Kuvakavalkaadi on sit sen mukanen!

Tämä on tämmöinen piilokuva. Etsi vähintään yksi parson!

DSCN1553.JPG

Siellä oli jännä tunnelma, kun aurinko vasta nousi puiden takaa.

DSCN1559.jpg

Älä siellä kuhni, sano Waldo mulle. Siis mä muka kuhnin! Mistä lie oppinutkin tommosen kuhnimisen. Ei ainakaan Skoonesta.

DSCN1563.JPG

Siellä se oli, pieni mies metsätiellä ihan yksin!

DSCN1562.jpg

Mamman svamppusaalis jäi laihaksi. Väittää tekevänsä siitä yhden soosin. Jos se paistaa ne voissa sipulin kera, mekin varmaan saadaan maistiaiset. Se olis oikeus ja kohtuus, koska me autettiin tänttäröimällä koko ajan löydöksien päällä ja vähän syötiinkin niitä jo raakana. Förskottii, niinku sanotaan.