Mulle tulee usein kesäisin (jo kolmas kesä alkamassa) sellainen olo, että vesi voi loppuu kesken. Se on vähän outoo, koska vielä ei oo koskaan käynyt niin. Silti, kun tänään oli lämmin ja kesäinen iltapäivä, otin itelleni jemmaan kauhallisen vettä. Ekaks otin hörpyt, sitten vein koko kauhan.

Sitte papsukalle tuli semmonen olo, että se haluu kans vettä. Harvinaista sinänsä. Joka tapauksessa se lähti ravaan mun perässäni saadakseen vesikauhan (EI vesikauhun) takaisin.

Hah, se mitään mua kiinni saanu!

Näin me juostiin kuusen ympäri ja papsukka jäi aina toiseks. Kyllä oli kivaa. Saas nähdä, onko se Ruotsin pikkuveikka yhtä torvi kuin paps!